Hallintoreviisori: Demarien politiikka myötä- ja vastapäivään

• 
• 

Details

Parent Category: Blogit

Created on Monday, 22 February 2010 10:15

Last Updated on Wednesday, 09 May 2012 12:03

Written by HALLINTOREVIISIORI

Demarien eduskunnan kevätistuntokausi on alkanut opportunistisen politiikan kenttäennätyksellä.

Viimeistään  nyt kaikille on selvää, että puolueen johtaminen on luisunut auttamattomasti Jutta Urpilaisen käsistä  eduskuntaryhmän johtoon valitulle Eero Heinäluomalle. Ja se on heti näkynyt monissa manöövereissä.

Demarien edustaja Johannes Koskinen ei jättänyt eriävää mielipidettä ministeri Christoffer Taxellin johtaman perustuslakikomitean mietintöön. Tuskin komitea oli ehtinyt luovuttaa mietintöä oikeusministeri Tuija Braxille (vihr.), kun demarien toimesta tehtiin ala-arvoinen temppu. He antoivat tiedotteen, että he ottavat kantaa komitean ehdotuksiin lausuntopalautteen ja kansalaiskeskustelun jälkeen.

Kepu ja kokoomus ovat pitäneet perustuslain uudistamisen edellytyksenä kolmen suurimman puolueen yksimielisyyttä. Tämä heidän mukaansa  komiteassa saavutettiin esimerkiksi presidentin ulkopoliittisiin valtaoikeuksiin liittyen.

Kuka tässä demarien manööverissä  oli taustalla? Kukapas muu kuin ryhmän puheenjohtaja Heinäluoma.  Tällä "likaisten toimien osaston" tempulla demarit kuvittelevat saavansa ennen eduskuntavaaleja hallituksen annettua lakiesityksen eduskunnalle näyttävää politikointia.

Demarien nykyjohdolla ei ole erityisempää parlamentarismin vahvistamisen kunnioitusta, kun tarkoitus pyhittää keinot.

Eipä päästy montaakaan päivään, kun puheenjohtaja Jutta Urpilaisen toimesta ilmoitettiin jyrkkä Nato–kielteinen kanta. Tämä manööveri kuului  puhtaasti sarjaan valtapoliittinen kikkailu. Demarit yrittävät nyt ratsastaa kansalaisten Nato-vastaisuudella.

Ei voi välttyä johtopäätökseltä, että demarit ovat päättäneet peesata kansalaisten gallupnäkemyksiä. Oliko tämä Urpilaisen oma näkemys? Ei ollut, vaan Heinäluoma veti  demarien sisäistä  turvallisuuspoliittista työryhmää, joka tämän tuoreen kannan käytännössä saneli.

Politiikan kulissseissa kuiskitaan kuinka paljon presidentti Tarja Halonen on taustalla mukana näissä manöövereissä. Demarien toimesta tulkitaan Taxellin komitean ehdotuksia,  ettei Tasavallan presidentillä olisi enää – perustuslain muutoksien tultua voimaan - valtaa estää esim. Suomen Nato-jäsenyyttä.

Sanomalehti Kalevan pääkirjoituksessa 18.02.2010 todettiin osuvasti: "SDP:n kielteinen kanta Suomen Nato-jäsenyyteen seuraavalla vaalikaudella kielii puolueen epätoivosta sen pyrkiessä takaisin hallitusvaltaan. -  Nato-jäsenyyden nostaminen vaaliteemaksi juuri nyt oli SDP:n kannalta epäonninen tai huonosti harkittu. - Tässä on luettavissa aito hätä tulevien eduskuntavaalien tuloksesta. SDP:ssä nähtävästi lasketaan sen varaan, että ratsastamalla kansan Nato-vastaisuudella puolue nousee takaisin hallitusvaltaan."

Heinäluoma jatkoi Nato-sopan keittämistä sanomalehti Keskipohjanmaan haastattelussa, että sotilasliitto Naton jäsenenä Suomi joutuisi siirtymään palkka-armeijaan. Tämäkin on harkittu manööveri, koska tähän saakka on vallinnut melko yksituumainen näkemys, että Suomi tarvitsee yleisen asevelvollisuuden.

Muitakin välistävetoja on tapahtunut,  mm. Afganistan-selonteosta. Demareilta ei ole  suoraa vastausta siihen, tukevatko he valtioneuvoston yhdessä tasavallan presidentin kanssa valmistelemaa Afganistan-selontekoa vai eivät.

Lopuksi vielä  veropolitiikasta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi lauantaina Ylen TV1:n Ykkösaamussa Kokoomuksen haluavan verotukseen kokonaisuudistuksen ja, että uudistettu verotus toisi riittävästi valtiolle ja kunnille tuloja, lisäisi oikeudenmukaisuutta sekä  lisäisi kasvua. Kataisen mukaan työurien pidentäminen on verojen kiristyksiä paljon tehokkaampi keino parantaa valtion taloutta.

Veropolitiikassa demarien opportunistinen politiikka on kiertänyt myötä- ja vastapäivään niin monta kierrosta, ettei Hallintoreviisori ole siinä enää mukana pysynyt. Valtiovarainministeri Katainen esiintyi mainitussa ohjelmassa vakuuttavan johdonmukaisesti ja selkeästi.

Kataisen johdonmukainen esiintyminen on saanut demarit täysin paniikkiin. Jyrki Kataisen mukaan alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmässä on tekeillä kunnon rakennemuutos verotukseen. Siitä saadaan hyvä vaalikeskustelun aihe, jota demarit yrittävät jo nyt etukäteen vesittää.

En käy tässä veropolitiikkaa tarkemmin käsittelemään. Hallintoreviisorin pitkän linjan demaritutun mukaan demarit suunnittelevat hurlum hei-täyskäännöksiä veropoliittisissa linjauksissaan pelkästään vaalitaktisista syistä. Heitä ei kiinnosta kokonaisuus, vaan populistinen yksittäisen veron irrottaminen keskustelussa kokonaisuudesta.

Puheenjohtaja Urpilainen joutui viime torstaina eduskunnan kyselytunnilla vähän noloon tilanteeseen verokeskustelussa, jossa hänen oma tietämyksensä osoittautui varsin ohueksi. Demarit vaativat heti mm. pääomaverotuksen korottamista 30 prosenttiin. Jyrki Kataisen korostamasta oikeudenmukaisuusnäkökulmasta pääomaveron korotus tehtäneen. Mutta se tuottaisi vain n. 100 milj. euroa lisätuloja valtion kassaan, kun tarve olisi saada jollakin aikavälillä 13 miljardin vaje tasapainotettua.

Ennustan sataprosenttisella varmuudella, että jos demarit ovat hallituksessa ensi vuoden vaalien jälkeen, lista tulee olemaan pitkä heidän u-käännöksistä veropolitiikan lisäksi monissa muissakin asioissa. Ja se taas johtuu osaksi demarien nykyisestä sisäisestä tilanteesta, jossa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heinäluoma on tehnyt sisäisen vallankaappauksen. Kukaan vakavasti otettava demari ei edes uskalla ajatella skenaariota Jutta Urpilaisesta pää- tai valtiovarainministerinä. Heinäluoma taas käyttää likaisen osaston temppuja mielin määrin ohi puheenjohtaja Urpilaisen.